Luokkayhteisö luonnollisesti koostuu temperamentiltaan erilaisista oppilaista. Usein on niin, että äänekkäimmät oppilaat vievät huomaamattaan tilaa varsinkin luonnostaan hiljaisemmilta oppilailta. Tällöin moni tärkeä mielipide voi jäädä kuulematta.
Kuinka käytännön tilanteissa antaa eri oppilaille tasapuolisesti aikaa ja mahdollisuuksia tulla kuulluksi sekä rohkaista heitä niin, että myös hiljaisemmat ja ujommat oppilaat kokisivat mielipiteensä ilmaisun tärkeäksi?
Kaisa, Katja ja Eveliina
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Opettajan pitäisi pyrkiä vuorovaikutukseen kaikkien oppilaiden kanssa. Käsityötunneilla voisi kierrellä luokassa ja kysyä jokaiselta vähän työn etenemisestä ja muustakin jos on aikaa. Jos taas keskustellaan luokassa jostain tärkeästä asiasta on puheen vuorojen jakaminen hyvä, niin kaikki pääsevät sanomaan sanottavansa, tosin kaikkein ujoimmilta pitää ehkä jopa kysyä suoraan. Pitää vain parhaansa yrittää ottaa kaikki huomioon ja osoittaa mielenkiintoa jokaista oppilasta kohtaan. Myös hyvä ja kannustava ilmapiiri on mielestäni tärkeä.
VastaaPoistaEnni
Toimisiko käsityön opetuksessa oppilaiden jakaminen pieniin kotiryhmiin, joita opettaja huomioi kutakin vuorollaan. Pienemmissä ryhmissä hiljaisemmatkin oppilaat tulisi huomioitua ja rohkaistuisivat ilmaisemaan mielipiteensä. Opettaja kävisi mahdollisuuksien mukaan jokaisessa ryhmässä ainakin kerran tuntien aikana. Tarpeen vaatiessa useammin. Tulisko opettajana kiinnitettyä enemmän tietoisesti huomiota ujoihin/hiljaisiin oppilaisiin ja kannustettua heitä osallistumaan.
VastaaPoistaRiitta
Itselleni tuli ensimmäisenä mieleen ryhmätyöskentely siinä mielessä, että pienryhmätyöskentelyssä yksittäisellä oppilaalla on enemmän aikaa puhua ja kynnys oman mielipiteen kertomiseksi ei todennäköisesti ole niin suuri kuin koko ryhmälle. Haasteena opettajalla on kuitenkin saada aikaan toimivia ryhmiä, joissa ujot eivät pääse jäämään muiden touhujen sivustaseuraajiksi, vaan todella joutuvat ja pääsevät osallistumaan. Mikäli työskentelyryhmiin onnistutaan luomaan positiivinen riippuvuus, saa jokainen oppilas varmasti tuntea itsensä ja osaamisensa tärkeäksi.
VastaaPoistaMielestäni opettaja voi määritellä mm. istumajärjestyksen itse. Myös pöytien asettelulla on suuri merkitys, suosiiko opettaja paripöytiä, erillisiä ryhmiä vai yhtä yhteistä pöytää, jonka ääreen kaikki kokoontuvat työskentelemään, jolloin hiljaisempia oppilaita ei ole ainakaan yhtä helppo unohtaa äänettömyyteensä. Häiritseviin, muita oppilaita ulossulkeviin klikkeihin täytyy mielestäni puuttua, samoin kuin oppilaiden puheisiin, jos niistä on huomattavissa samaa.
VastaaPoistaSen lisäksi, että opettaja yrittää huomioida itse oppilaat tasapuolisesti, olisi tärkeää luoda luokkaan yhteisen tekemisen ilmapiiri, jossa myös oppilaat ymmärtäisivät huomioida toinen toisiaan. Uskoisin, että tämä onnistuu opettajan omalla esimerkillä sekä sillä, että asiasta keskustellaan yhteisiä pelisääntöjä luotaessa.
Yhtä tärkeää kuin on tulla opettajan kuulemaksi, on tulla myös luokkatovereidensa kuulemaksi.
Jo olemalla ystävällinen kaikille ja olemalla kiinnostunut oppilaiden elämästä tasapuolisesti saa oppilaat tuntemaan itsensä huoimioiduksi (ainakin toivon niin), vaikka joillakin kerroilla joku saisikin enemmän ta vähemmän huomioita kuin muut. Oppilas voi tuntea itsensä tärkeäksi, jos opettaja esimerkiksi muistaa mainita tämän nimeltä, tai kohdistaa vain aivan lyhyehkönkin positiivisen kommentin häneen.
Itselleni tuli ensimmäisenä mieleen positiivisen ilmapiirin luominen luokkayhteisöön. Kun luokassa on positiivinen ilmapiiri niin silloin myös hiljaisemmilla oppilailla on matalampi kynnys ottaa osaa esimerkiksi keskusteluun. Opettaja voi omalla toimillaan eli olemalla oppilaille esimerkkinä saada paljon positiivista kehitystä aikaan.
VastaaPoistaOpettajan tulee tietoisesti huomioida jokaista oppilasta ja antaa heille positiivista palautetta. Opettajan tehtävänä on lähestyä hiljaisempia oppilaita, jotta he rohkaistuivat. Opettajan täytyy olla varovainen, ettei oppilas tunne oloaan uhatuksi. Opettajan täytyy antaa positiivista palauttetta, joka rohkaisee oppilasta olemaan tunneilla oma itsensä.
jossain juuri lukemassani kirjassa kerrottiin opettajasta, joka antoi oppilaille heidän temeperamanetin mukaisia tehtäviä. opettaja siis käytti "juoksupoikinaan" sellaisia oppilaita, jotka olivat selvästi muita aktiivisempia. opettaja pyysi esimerkiksi tälaisia oppilaita ottamaan kopioita, auttamaan luokan järjestämisessä yms. näin aktiiviset oppilaat saivat purkaa ylimääräistä energiaansa pikkuhommiin ja opettajalle jäi paremmin aikaa keskittyä muihin oppilaisiin. opettaja perusteli toimintaansa muille oppilaille näin: "ville vaan tarvitsee enemmän liikuntaa kun muut."
VastaaPoistaajatus kuulosti järkevältä, mutta se vaatii opettajalta oppilaiden temepetamenttien ymmärtämistä ja oppilaisiin tutustumista.
anu
Satu kommentoi
VastaaPoistaHiljaisempien ja tempperamentiltaan vähemmän ulospäinsuuntautuvien voi olla vaikea ilmaista itseään vaikka luokan henki, opettajan kannustus yms. olisivat omaa ilmaisua ja mielipiteiden esiintuomista tukevaa. Toki näitä oppiliaita tulee väsymättä kannustaa ja ohjata yhteisölliseen ja sanalliseen ilmaisuun, mutta heille voi olla tärkeää voida ilmaista ajatuksiaan kirjallisesti ja vaikkapa vielä nimettömästi. Opettaja voisikin kerätä oppiliden ajatuksia ja mielipiteitä myöskin tyyleillä, jotka sopivat tempperamentiltaan hiljaisemmille oppilaille.
Hyvää aurinkoista kesää!!!!
Ajatukseni ovat kysymyksestä samansuuntaisia kuin mitä on tuotu jo esille. On toki tärkeää että opettaja huomioi kaikkia oppilaita tasapuolisesti ja kannustaa tuomaan esille mielipiteitä. Mutta kaikille ei sanallinen ilmaisu ole yksinkertaisesti luontevaa, jolloin kirjallisen palautteen antaminen säännöllisesti voisi olla hedelmällisempää ja toisi esille monipuolisemmin mielipiteitä. Liiallinen rohkaisu voi muuttua painostukseksi ja hiljainen oppilas voi kokea ettei kelpaa sellaisena kuin on, vaan hänen pitäisi muuttua puheliaaksi, jotta hänet kelpuutettaisiin. Asiahan ei näin ole, vaikka ympärillä oleva yhteiskunta suosiikin temperamentiltaan ulospäinsuuntautuneita. Kaikki temperamentit ovat erilaisia, mutta saman arvoisia.
VastaaPoistapilvi
Viivin esilletuoma ajatus, että opettajan on rohkaistava positiivisella palautteella oppilasta olemaan tunneilla oma itsensä, on loistava. Miksi hiljaisemman oppilaan täytyisi muuttua muuksi kuin on? Työtapojen olisi oltava monipuolisia ja vaihtelevia, jotta jokainen saisi toimia luokassa itselleen sopivimmalla tavalla.
VastaaPoistaEi ole edelliseen juurikaan lisättävää. Käsityötunti poikkeaa muista tunneista mahdollisten vapausasteidensa vuoksi, jolloin ryhmätyöt ja istumajärjestyskin saavat eri merkityksen kuin lukuaineiden tunneilla. Tuosta istumajärjestyksestä tuli mieleen sellainen, että sen sijaan että hiljaiset laittaisi mahdollisimman heterogeenisiin ryhmiin, pyrkisi sijoittamaan heidät sellaisiin ryhmäpöytiin, joissa tuntisivat olonsa mahdollisimman kotoisiksi, ja sitä kautta uskaltautuisivat puheliaammiksi. Luokan suurimmat pälisijät voisi puolestaan ripotella ympäriinsä niin, etteivät parhaat kaverukset yllytä toisiaan suureen pälinään. Toisaalta taas, mukavinta olisi jos kaikki voisivat istua sellaisissa kokoonpanoissa, joissa parhaiten viihtyvät, jos kukaan ei aiheuta häiriötä, ja kaikki pääsevät sisään johonkin ryhmään.
VastaaPoistaJa tosi tärkeää olisi varmaan se, että opettaja muistaa kierroksellaan käydä myös sen hiljaisen oppilaan luona, vaikka tämä ei apua pyytäisikään. Jollain "tutustumistunnilla" itselleni ainakin osui silmään tilanne, jossa yksi oppilaista ensinnäkin istui luokan takaosassa aivan yksin, muiden sijoittuessa ryhmiin, eikä tämä oppilas puhunut koko tunnin aikana mitään. Lisäksi en ainakaan huomannut opettajankaan häntä noteeranneen. Tuli aika kurja mieli tytön puolesta.
Iloisempia kesäoloja toivottaa Marjukka
Keskustelussa on tullut jo eisiin monia hyviä asioita. Oppilaiden pitäisi tuntea toisensa on opettaja hyvin, jotta hei voisivat osallistua opetukseen luokassa. Luonkaut pitäisi ryhmäyttää hyvin ja luokassa pitäisi olla suvaitsevainen ilmapiiri. Opettajalla on tärkeä rooli, koska hänen pitää huomata jos joku oppilaista jää ulkopuoliseksi.
VastaaPoistaT: Minttu